aasta – -Translation – Keybot Dictionary

Spacer TTN Translation Network TTN TTN Login Deutsch Français Spacer Help
Source Languages Target Languages
Keybot 10 Results  www.shop-etf.com
  Tsirkusepäev | Palmse m...  
Kloun Ummi on tegutsenud üle 35 aasta. Klouni rollis on tal tulnud olla mitmed sajad korrad ning muid etendusi on kogunenud aastatega paari tuhande ümber. Humoorikas etteaste haarab kaasa nii väikese mudilase kui ka emad-isad.
Clown Ummi has performed for over 35 years. He has been in the clown role for couple of 100 times and other performances are near to 1000. Funny performance will grab the attention from the little ones and also their moms and dads.
  Mõisnikud | Palmse mõis  
Pärast lühikest aega mõisnikuna lahkus ta 1914. aasta suvel puhkenud sõtta ning hukkus Ida-Preisimaal. Gustav von der Pahlen jäi Palmse viimane mõisnikuks. Oli abielus Katharina (Kitty) sünd. von Buxhövdeniga ning neil sündisid kaks poega.
Lyhyen kartanonherran uransa jälkeen jo kesällä 1914  meni sotaan ja kaatui Itä-Preussissa.  Gustav von der Pahlenista tuli Palmsen viimeinen kartanoherra. Oli avioliitossa Katharina (Kitty; synd. von Buxhövden) kanssa ja heille syntyi kaksi poikaa.
  Kavaleridemaja | Palmse...  
Maja on ehitatud 1822. aasta paiku tüüpilise klassitsistliku puidust väikemajana. Hoone restaureeriti Lahemaa Rahvuspargi poolt 1980. aastate keskel ja võeti kasutusele  suveniiride kauplusena.
Talo on rakennettu noin 1822 tyypillisenä klassisena pienrakennuksena. Talo restauroitiin Lahemaan kansallispuiston toimesta 1980-luvulla ja sinne  sijoitettiin muistolahjakauppa.
  Mõisnikud | Palmse mõis  
Katharina (Kitty) von der Pahlen jäi pärast abikaasa surma veel mõneks aastaks Palmsesse, kuid mõisa majandust juhtis mõisavalitseja Karl von Schubert. 1917. aasta sügisel kolis ta koos poegadega Tallinnasse ja sealt edasi Saksamaale.
Katharina (Kitty) von der Pahlen eli puolisonsa kuoleman jälkeen muutaman vuoden vielä Palmsessa, mutta kartanon taloutta johti kartanon tilanhoitaja  Karl von Schubert. Syksyllä 1917 Kitty muutti poikineen  Tallinnaan ja sieltä Saksaan.
  Mõisnikud | Palmse mõis  
Saabus Põhjasõja hakul Hollandist kodumaale ja sai Palmse omanikuks 1702. aastal. Temagi veetis suure osa ajast lahinguväljal. 1710. aasta suvel suri ta Riia all Dünamünde kindluses katku. Abielust Margareta Charlotta Wachtmeister af Björköga oli tal üks poeg.
Saapui suuren Pohjansodan alussa Hollannista kotimaahansa ja hänestä tuli  Palmse kartanoherra vuonna 1702. Hänkin vietti suurimman osan ajastaan taistelukentillä. Vuoden 1710 kesällä hän kuoli Riian lhellä Dünamünden linnoituksessa ruttoon. Avioliitosta Margaretha Charlotta Wachtmeister af Björkon kanssa hänellä oli  poika.
  Mõisa ajalugu | Palmse ...  
1923. aastal jagati Palmse mõisa maad asundustaludeks ning mõisasüda oli kuni II maailmasōjani Kaitseliidu kasutada, sel ajal hävis 1830-ndatel aastatel ehitatud tiibhoone. Võsul tellisevabrik ja Oruveski Lauatööstus jäid pärast maareformi Pahlenite omandisse, kes need omakorda välja rentisid.
Vuonna 1923 Palmsen kartanon maat jaettiin maatiloiksi ja kartanon sydän oli toiseen maailmansotaan asti suojeluskuntien käytössä. Tänä aikana tuhoutui 1830-luvulla rakennettu siipirakennus. Võsun tiilitehdas ja Oruveskin saha jäivät maareformin jälkeenkin von der Pahlenien omistukseen, tosin ne annettiin vuokralle. Tiilitehtaalla valmistettiin tiiliä aina vuoteen 1933 saakka.  Toisen maailmansodan jälkeen kartanossa järjestettiin kesäleirejä pikku pioneereille. Vuonna 1971 perustettiin Lahemaan kansallispuisto ja pian sen jälkeen alkoi kartanon kunnostaminen. Palmse oli Viron kartanoista ensimmäinen, joka restauroitiin kokonaan, kaikkine kartanokompleksiin kuuluvine rakennuksineen. Palmsen kartano antaakin hyvän kuvan tyypillisestä virolaisesta kartanosta läpi eri vuosisatojen. Restaurointi tapahtui vuosina 1975–1985 ja sinä aikana löydettiin ja entisöitiin myös kartanon päärakennuksen seinämaalaukset. Entisöity päärakennus avasi ovensa yleisölle kesällä 1986.
  Valitsejamaja | Palmse ...  
Palmse mõisa varasemad plaanid (18. sajand) näitavad valitsejamaja kohal puidust tisleri- ja aednikuhoonet, praegune kivihoone valmis 1820. aasta paiku, kui mõisnikuks oli Carl Magnus von der Pahlen. Hoone säilitab endas stiilseid ehituslikke detaile nii
Palmsen kartanon vanhemmat kaavat (1700-luku) osoittavat, että pehtoorintalon paikalla oli puusta rakennettu verstas ja puutarhurin talo, nykyinen kivitalo valmistui  Carl Magnus von der Pahlenin aikana noin 1820.  Talossa on kiinnostavia rakennustaiteellisia yksityiskohtia 1700 – 1800-luvulta (taokset, ovet, ikkunanluukut ym.). Lahemaan  kansallispuisto sai melko hyväkuntoisen rakennuksen 1970-luvulla.
  Viinaköök | Palmse mõis  
Palmses on viinaköök paiknenud enam-vähem samas kohas juba 1736. aastast saati, esmalt küll puitehitisena. Kivist hoone kerkis 1774. aastal. Praegune 33-meetrise korstnaga kogukas hoone on valminud 1860.–1870.
Palmsen viinapolttimo on lähes aina ollut samalla paikalla ainakin vuodesta 1736 lähtien, alunperin se oli puurakennus. Kivitalo pystytettiin vuonna 1774. Nykyinen  33-metrisellä  savupiipulla kookas huone  rakennettiin vuosina 1860–1870.  Se ei toiminut enää vesipyöränvoimin vaan siihen käytettiin höyryä. Kesällä 1890 olivat läänininsinöörillä Kotovilla valmistuneet tislaamon laajentamisen piirustukset, hän suunnitteli uuden kattilahuoneen rakentamista,  mutta se suunnitelma ei toteutunut. Kun viinakeittiö vuonna 1973 siirrettiin kansallispuiston haltuun,oli se melkein raunioina. Rakennus restauroitiin vuonna 1995 ja talossa on nyt hotelli.
  Aidahoone | Palmse mõis  
Mõisa eesväljaku kagupoolsele küljele püstitati esimene aidahoone 1730. aasta paiku, kui mõisnikuks oli Arend Diedrich von der Pahlen. Esialgu ei paiknenud see siiski päris praegusel kohal, vaid jäi väljakut ümbritsevast piirdeaiast sissepoole ja oli puust.
Kartanon eteisen aukion kaakkoisreunaan pystytettiin ensimmäinen aitta noin vuonna 1730, kun kartanonherrana oli Arend Diedrich von der Pahlen. Alunperin se ei ollutihan samalla paikalla kun nykyinen, silloinen puurakennus oli aukiota ympäröivän aitauksen sisäpuolella. Nykyisen kivirakennuksen rakennutti Carl Magnus von der Pahlen. Aittaa käytettiin sekä viljan että viinan varastointiin. Viljasäkkejä kuljetettiin julkisivun holvikäytävän kautta, mutta viinatynnyreitä työnnettiin takasivun ovien kautta.