puoli – Traduction – Dictionnaire Keybot

Spacer TTN Translation Network TTN TTN Login Deutsch English Spacer Help
Langues sources Langues cibles
Keybot 8 Résultats  oulu.ouka.fi
  Lapsuuteni Viipuri  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Tässä minä olen yli puoli vuosisataa sitten. Niistä ajoista kotikaupungissani Viipurissa aion teille nyt kertoa.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
Here I am more than half a century ago. I am going to tell you about those days in Vyborg, my home town.
  014  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Toin tullessani Pariisista puoli vuosisataa sitten vihannesmyllyn. Se muistuttaa jotenkin eläintä, jotakin hyönteistä. Se on mielestäni avuttoman ja liikuttavan näköinen. Vaikka on keksitty tehokkaampia sähköisiä monitoimikoneita, käsi tarttuu usein kuitenkin tällaiseen vanhaan keksintöön.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
When I came from Paris half a century ago, I brought with me a vegetable grinder. It somehow resembles an animal, some kind of an insect. I think it looks helpless and touching. Although more efficient electric food processors have been invented, my hand often tends to grab an old invention such as this one. Is there something eternal in it?
  Eeli Aalto: Vanhuus  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Kuvassa nuoruuteni minä yrittää nähdä tulevaisuuteen. Sisäisyys ei ole muuttunut miksikään. Lähes puoli vuosisataa on välissä nykyisyyteen. Pitkä matka oli edessä. Tämäkö on sielun kuolemattomuutta? Ajoittain tunnen siirtyväni isääni, hänen elämäänsä ja isoisääni, jota en koskaan tavannut.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
In this picture my young self tries to see into the future. The internality has not changed in any way. There is almost half a century between this and the present time. There was a long way to go. Is this the immortality of the soul? At times I feel I move into my father, his life, and my grandfather whom I never met. I feel that the spirit is the same, it does not have any characteristics other than it is, it wants to be - the will of life!
  Simon luona 10  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Meillä oli Kastellissa kolmen perheen talo. Siinä oli se hyvä puoli, että aina jompikumpi mummoista oli paikalla, kun Airi oli töissä ja minä joskus pitkilläkin filmausmatkoilla. Lapsilla oli runsaasti kavereita ja meille saattoi aina tulla leikkimään.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
Roaming across the picturesque streets of Karjaa with the dogs, I recalled time and again the times in Oulu when the children were still small. We had a three-family house at Kastelli. It involved the advantage that one of the grandmothers was always available when Airi was at work, and I could sometimes make quite long filming trips. The children had plenty of friends who could come to play at our house at any time. But there was also enough room to spend some time alone.
  Airin kertomus  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Äiti oli jäänyt leskeksi ja minä olin vanhin neljästä lapsesta. Äiti oli ällikällä lyöty minun innostani. Ruotsissa oli tarkoitus viipyä puoli vuotta. Lopulta äiti suostui, sillä kaikesta alkoi olla pula.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
I was sent as a war child to Sweden in November 1941. Actually, I was not sent, as I did it of my own free will. I was told by my friends at school that children were going to Sweden again. You just had to report. My mother had been left a widow and I was the eldest of four children. My mother was amazed at my enthusiasm. The intention was that I should stay in Sweden for half a year. Finally my mother agreed as there started to be a shortage of everything.
  011  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Niin tekivät perheen muutkin lapset. Puoli vuotta kestäväksi suunniteltu oleskelu venyi lähes kaksivuotiseksi. Vaikka sota jatkui syksyllä 1943, meitä vanhempia lapsia alettiin palauttaa Suomeen, "ettei oma koti unohtuisi".
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
In January 1942 I was put as a guest pupil into the third form at Nordmaling. I was given a skiing suit of my own and I skied to the school across the fields. That's what the other children of the familiy also did. My stay that had been planned to last for half a year was prolonged to take almost two years. Although the war continued in the autumn of 1943, they started to return us older children back to Finland "to make sure that we did not forget our own homes". Our Swedish parents were horrified, but the authorities had made the decision. Back at home I was put in a Finnish school, as the Swedish school of Oulu was being used by German soldiers.
  018  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Iltaisin piirtelin ikävissäni näkymiä asuntomme ikkunasta tai seuroista tai kahviloista. Näitä kuvia en näyttänyt kenellekään. Rehtori Aarre Heinonen asui taustalla oikealla olevassa talossa. Aamuisin puoli yhdeksältä marssimme peräkanaa koululle.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
When I was studying at the Academy of Art, I lived in Vuorimiehenkatu as a subtenant of a couple called the Palméns. I went to a parish meeting hall near by the Church of St. John in the evenings, the same one which Pentti Saarikoski frequented a few years later. In the evenings I felt lonely, drawing views through the window of our apartment or of devotional meetings or cafés. I did not show these pictures to anyone. Aarre Heinonen, the Rector, was living in the house on the right in the back part of the picture. In the mornings at half past eight we used to march to the school in a row .
  007  
Montrer texteMontrer source en cacheMontrer URL avec texte source
Oli odotettava ja valvottava. Väsytti eikä aika kulunut. Kuitenkin tiedosti olevansa hengissä, mikä onkin elossa olemisen tärkein puoli. Vaikka ei tuntisi yhteenkuuluvuutta kehenkään, tietää laisiansa olevan miljoonia.
Comparer pages textesComparer pages HTMMontrer URL avec texte sourceMontrer URL avec langue cibleDéfinir oulu.ouka.fi comme domaine prioritaire
Sixty years have elapsed since the Winter War started in Finland. It was such a long time ago. And such a short time, too. It is enough though for a small country to get on to its feet, flourish and be reduced to nothingness. When your power is failing, the desire arises to fuse with something big. Then you start longing back - for something that does not exist any more. It's easy in the castle tower to identify with the observer of the past, imagining what he had thought and seen in this place. You had to wait and sit up. You felt tired and time seemed to have stopped. Yet you knew you were living, which is the most important aspect of being alive. Even if you do not feel affinity for anyone, you know that there are millions of people like you. You wonder if you could do something that other people have not yet done? Then you think it doesn't really matter even if you could - it would not be important, anyway. Because it's the coming of the enemy that you are waiting for and afraid of!