|
Jouni Välijärvi kuvaa PISA-ohjelmaa kansainvälisenä hankkeena ja sitä, millaisia analyyseja on tehty kansallisesta aineistosta. Kansallinen analyysi jää vielä perusanalyysien tekemiseen. Tulisi päästä syvällisempiin analyyseihin, joilla voitaisiin saada tietoa perusopetuksen kehittämiseen. Reijo Raivolan näkemys on, että PISA-ohjelman rytmi on liian tiivis, sillä eihän voida uskoa muutosten tapahtuvan kolmessa vuodessa. Hän myös peräänkuuluttaa PISA:sta käynnistyneen kriittisen keskustelun ottamista huomioon PISA:n jatkotyössä. Jarkko Hautamäki esittää kriittisiä huomautuksia PISA-vertailun oletuksiin. Hän myös korostaa kerättyjen aineistojen pohjalta tehtävien pitkittäistutkimusten tarvetta.
|